Skip to content

Search
Search for:
Etusivu
Kansalaisaloitteet
Ajankohtaista
Tietoa kannabiksesta
- Myytit ja faktat
Keskeiset käsitteet
- Laillistaminen
- Dekriminalisointi
Mediatiedostot

Facebook Instagram Discord

On aika laillistaa kannabis.

Me kerromme, miksi.

Kansalaisaloitteet
Liity Discord-kanavalle

Ota yhteyttä

Ota yhteyttä

Ilmoitamme tällä sivulla yhteystietomme heti, kun olemme tavoitettavissa!

Facebook Instagram Discord

kannabislailliseksi.fi

Hampulla on pitkä historia Suomessa. Arkeologiste

Hampulla on pitkä historia Suomessa. Arkeologisten siitepölylöydösten perusteella sitä on saatettu viljellä Suomen alueella jo yli 6000 vuoden ajan neoliittiselta kivikaudelta asti. Vanhimmat arkeologiset löydöt hampun siemenistä Suomessa ovat tuhannen vuoden takaa.

Hamppu on soveltunut monin paikoin esimerkiksi pellavaa paremmin kylmiin pohjoisiin olosuhteisiin ja se on ollutkin tärkeä kankaiden ja köysien raaka-aine sekä ravinnonlähde Suomen alueen kansoille. Laajimmillaan hampun viljely oli suomessa 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alkupuolella sitä kasvoi monen puutarhassa. Kannabista oli tuolloin saatavilla myös apteekeista erilaisina tinktuuroina.

Kuitenkin 1900-luvun puolivälissä Yhdysvalloista levisi kannabiksen kieltolaki ja huumeiden vastainen sota, minkä myötä hamppu muuttui alati harvinaisemmaksi. 60-luvulle tultaessa se oli hävinnyt Suomesta lähes kokonaan. Hampusta oli muodostumassa huumepropagandan keskeinen uhkakuva. Kotimaiset maatiaiskannat katosivat lähestulkoon täysin.

90-luvulla tapahtui uusi käänne, kun Finola-öljyhamppulajike syntyi Jace Callawayn jalostustyön tuloksena. Koeviljelmät saivat osakseen paljon huomiota niin uteliaiden siviilien kuin epäileväisen poliisinkin taholta.

Sittemmin hampunviljely on hitaasti mutta varmasti saanut uutta jalansijaa Suomessa – viranomaisten kovasta vastustuksesta huolimatta. Moni viljelijä kokee kuitenkin viranomaisasenteiden haittaavan yhä elinkeinoaan, vaikka toistaiseksi vihamielisimmät lakiesitykset hampunviljelyn rajoittamisesta on onnistuttu aktivistien taholta torjumaan.

Hamppu on perinteikäs, tuoksuva ja näyttävä maisemointikasvi, joka istuu upeasti suomalaiseen perinnemaisemaan. Se tarjoaa tärkeän ravinnonlähteen pölyttäjille ja parantaa maaperää paksuilla vahvoilla juurillaan.

Kieltolain vuoksi moni kuitenkin pelkää käyttää hamppua osana puutarhaansa, sillä vaikka hampun kasvattaminen on Suomen laissa lähtökohtaisesti sallittu, tiedetään poliisin tekevän aiheettomia ratsioita viljelijöitä kohtaan. Laillistamalla kannabiksen voimme luopua perinnekasvien tarpeettomasta kyttäämisestä ja palauttaa hampun sinne, mihin se on kuulunut ja tulee aina kuulumaan – pihoillemme ja puutarhoihimme.

Huumeiden vastainen sota: Valheita, sortoa ja poli

Huumeiden vastainen sota:
Valheita, sortoa ja poliittista vainoa

Kieltolaki alkoi kiristyä 1970-luvulla USA:n presidentti Richard Nixonin julistettua “huumeiden vastaisen sodan”. Nixonin presidenttikauden alkaessa oli professori Timothy Leary onnistuneesti osoittanut oikeudessa vuoden 1937 Marihuana Tax Actin olleen Yhdysvaltojen perustuslain vastainen. Tähän kongressi reagoi kiireellisesti uudella huumausainelainsäädännöllä, joka kriminalisoi kannabiksen liittovaltiotasolla.

Nixonin avustaja John Ehrlichman on sittemmin myöntänyt huumesodan olleen pitkälti valheisiin perustuva tekosyy poliittisille vainoille. Vuonna 1994 hän kertoi tuolloin huumepolitiikasta kirjaa työstävälle journalisti ja kirjailija Dan Baumille:

“Nixon vuoden 1968 kampanjalla, sekä Nixonin valkoisessa talossa sen jälkeen, oli kaksi vihollista: sodanvastainen vasemmisto ja mustat ihmiset. Ymmärrätkö, mitä tarkoitan?  Tiesimme, ettemme voisi tehdä laittomaksi sodanvastaisuutta tai tummaihoisuutta, mutta saamalla ihmiset yhdistämään hipit marihuanaan ja mustat heroiinin, ja sitten kriminalisoimalla kummankin raskaasti, pystyimme häiritsemään näitä yhteisöjä. Pystyimme pidättämään heidän johtajansa, ratsaamaan heidän kotinsa, hajottamaan heidän tapaamisensa ja parjaamaan heitä illasta toiseen uutisissa.  Tiesimmekö valehtelevamme huumeista? Totta kai tiesimme."

1980-luvulla Ronald Reaganin presidenttikauden aikana otteet kovenivat entisestään. Kannabiksen käytön ja hallussapidon rangaistavuutta kovennettiin ja liittovaltiotasolla asetettiin tiukemmat vaatimukset pakollisille vähimmäisrangaistuksille. Vuodesta 1980 lähtien vankien osuus USA:n väestöstä lähti jyrkkään nousuun. Vuoteen 2008 mennessä se oli nelinkertaistunut.

Tiukat huumelait eivät myöskään ole kohdelleet kaikkia väestöryhmiä tasavertaisesti, vaan seuraukset ovat kasaantuneet suhteettoman paljon mustalle väestönosalle. Vuonna 1998 huumeisiin liittyvistä pidätyksistä 35%, tuomioista 55% ja 74% vankeusrangaistuksista kohdistui tummaihoisiin, vaikka säännöllisistä huumeiden käyttäjistä heidän osuutensa oli vain noin 13%.

Kannabiksesta puhutaan usein mediassa ainoastaan s

Kannabiksesta puhutaan usein mediassa ainoastaan sen haittojen kautta. Kohu-uutiset vilisevät villejä väitteitä hirvittävistä tuhoista terveydelle ja hyvinvoinnille.

Tosiasiassa kannabiksella on kuitenkin myös monia terveyttä edistäviä ja ylläpitäviä vaikutuksia. Sen lääkinnällisestä käytöstä on paljon lupaavaa näyttöä monenlaisiin vaivoihin, ja sen on huomattu alustavissa tutkimuksissa mahdollisesti myös ehkäisevän joitain yleisimpiä syöpiä, kuten maksasyöpää.

Kannabis on monipuolinen rohdoskasvi, jota ei voi typistää ainoastaan haitalliseksi huumeeksi. Kannabiksen hyödyt ja haitat vaihtelevat yksilöiden välillä. Ihmisellä tulee olla oikeus itse päättää omasta kannabiksen käytöstään.

Kansalaisaloite kannabiksen laillistamiseksi on ol

Kansalaisaloite kannabiksen laillistamiseksi on ollut vireillä viikon ajan, ja kerännyt jo liki kolmanneksen tarvittavista kannatusilmoituksista.

Jos jokainen tähän mennessä allekirjoittanut saisi kaksi kaveria kannattamaan aloitetta, riittäisi pelkästään se käytännössä katsoen täyttämään vaadittavat kannatusilmoitukset! Muista siis jakaa aloite kavereille ja läheisille.

Aloitteeseen pääsee helposti osoitteesta lailliseksi.fi

Valtaosa kannabiksen käyttäjistä käyttää kan

Valtaosa kannabiksen käyttäjistä käyttää kannabista harvakseltaan ja ongelmattomasti.

THL:n kyselytutkimuksessa 46% kannabiksen käyttäjistä kertoi käyttävänsä sitä vain 1-2 kertaa vuodessa. Ainoastaan 13% kertoi käyttävänsä kannabista viikoittain ja 2,4% päivittäin.

93,7% kannabiksen käyttäjistä myös ilmoitti, ettei ole koskaan ollut minkään päihteen ongelmakäytön vuoksi hoidossa.

Lähde: Pilvee, pilvee. Kannabiksen käyttötavat, käyttäjät ja poliittiset mielipiteet. Karjalainen & Hakkarainen, THL, 2017.

Woah, kymppitonni rikki! Kahden ensimmäisenä pä

Woah, kymppitonni rikki! Kahden ensimmäisenä päivän aikana kansalaisaloite kannabiksen laillistamiseksi on kerännyt jo 10 000 nimeä, eli 20% vaaditusta määrästä.

Jos jokainen allekirjoittanut saisi neljä kaveria mukaan, olisi nimet jo kasassa! 💯

Jatketaan siis aloitteen jakamista ja pidetään keskustelu kuumana!

Laillistamalla kannabiksen voimme valvoa sen laatu

Laillistamalla kannabiksen voimme valvoa sen laatua ja ehkäistä terveyshaittoja. Laillisesti säännellylle kannabikselle voitaisiin asettaa tarkat terveysvaatimukset esimerkiksi homeitiöiden ja muiden epäpuhtauksien suhteen.

Laillistaminen mahdollistaisi myös kannabinoidien mittaukset, jolloin kuluttajalla olisi parempi tieto esimerkiksi käyttämänsä kannabiksen vahvuudesta sekä eri kannabinoidien suhteista.

Laadunvalvonta vähentää tehokkaasti kannabiksesta aiheutuvia terveyshaittoja ja antaa kuluttajalle enemmän valinnanvaraa omien käyttötottumustensa suhteen.

Mistä kannabiksen kieltolaki sai alkunsa, ja kuka

Mistä kannabiksen kieltolaki sai alkunsa, ja kuka oli porttiteorian takana?

Harry J. Anslinger oli yhdysvaltalainen virkamies, joka toimi huumevirason (Federal Bureau of Narcotics) johdossa. Anslinger oli jopa oman aikansa mittapuulla äärimmäisen rasistinen. Hän aloitti kannabista vastaan mustamaalauskampanjan, joka pohjautui rasistisiin mielikuviin ja väitteisiin.

Anslinger väitti muun muassa, että kannabis saisi mustat katsomaan valkoista miestä silmiin, ja pelkäsi kannabiksen houkuttelevan valkoisia naisia suhteisiin mustien kanssa.

Anslinger popularisoi näitä mielikuvia vahvistaakseen myös termin "marihuana". Hamppu oli yleisesti viljelty maatalouskasvi, jonka demonisointi oli haastavaa. Lanseeraamalla espanjan kieleen viittaavan ilmauksen saatiin sama tuttu kasvi vaikuttamaan valkoisen väestön silmissä vieraalta ja vaaralliselta.

Koska kannabis ei itsessään ole haitallista, keksi Anslinger porttiteorian, jonka mukaan kannabis saisi käyttäjänsä sekoamaan ja himoamaan kovempia huumeita.

Huumeiden vastaisen sodan levitessä seuraavina vuosikymmeninä maailmalle rantautui ajatus porttiteoriasta myös Suomeen. Sitä vahvistettiin muun muassa jakamalla koulujen huumevalistuksessa käännöslehtisiä.

Porttiteoriaa ei kuitenkaan koskaan ole kyetty todistamaan tieteellisesti. Kannabiksella ei ole sellaisia kemiallisia ominaisuuksia, jotka aiheuttaisivat himoa muihin huumeisiin, eikä suurin osa kannabista kokeilevista koskaan kokeile muita laittomia päihteitä tai addiktoidu mihinkään päihteeseen.

Silti yhä jopa päättäjämme vetoavat usein juurikin porttiteoriaan puolustellessaan kannabiksen kieltolakia.

Vaadi faktoihin ja tutkittuun tietoon perustuvaa päihdepolitiikkaa – allekirjoita kansalaisaloite kannabiksen laillistamiseksi!

Kannabiksen laillistamisen ei ole todettu lisääv

Kannabiksen laillistamisen ei ole todettu lisäävän merkittävästi sen käyttöä väestötasolla. Yhdessä ryhmässä käytön on huomattu kuitenkin lisääntyneen – nimittäin ikäihmisten keskuudessa.

Senioriväestö hyötyy kannabiksesta eniten, sillä kannabis tarjoaa apua moneen vanhuuden vaivaan. Vanhenevan väestön kohdalla myös pitkäaikaishaittojen riski on vähäisempi.

Annetaan konkareiden nautiskella leppoisammista eläkepäivistä – laillistetaan kannabis.

Humaanimpaa, tutkittuun tietoon perustuvaa päihde

Humaanimpaa, tutkittuun tietoon perustuvaa päihdepolitiikkaa voi kannattaa, vaikka ei itse käyttäisi laittomia päihteitä.

Keskustelua on pitkään pyritty tukahduttamaan leimaamalla jokainen nykyisen päihdepolitiikan kyseenalaistaja "narkomaaniksi". Ei anneta loan heittäjille valtaa määritellä keskustelua – jatketaan paremman ja ihmisläheisemmän päihdepolitiikan puolesta puhumista!

Kieltolakia puolustellaan usein sillä, että se v

Kieltolakia puolustellaan usein sillä, että se vähentäisi käyttöä ja tarjoaisi näin tien päihteettömään yhteiskuntaan.

Tilastojen valossa tämä ei kuitenkaan näytä pitävän paikkansa. Suomessa on ollut nyt vuosikymmenien ajan kannabiksen kieltolaki, mutta siitä huolimatta kannabista kokeilevien ja käyttävien määrät ovat moninkertaistuneet. Luku jatkaa yhä kasvamistaan.

Lainsäädännön ankaruus ei näyttäisi myöskään suoranaisesti korreloivan käytön yleisyyden kanssa. Esimerkiksi Ranskassa on verrattain ankara huumausainelainsäädäntö, mutta siitä huolimatta maa on Euroopan kärjessä kannabiksen käytössä. Vastaavasti Portugalissa kaikkien huumeiden käyttö on dekriminalisoitu, mutta tästä huolimatta kannabista käytetään eurooppalaisittain sangen hillitysti.

Täysin päihteetöntä yhteiskuntaa tullaan tuskin koskaan saavuttamaan – mutta päihteiden aiheuttamia haittoja voidaan tehokkaasti ehkäistä sääntelemällä niitä laillisesti. Siksi kannabis tulee laillistaa.

Kannabis lailliseksi -kansalaisaloite kerää 1500

Kannabis lailliseksi -kansalaisaloite kerää 1500 nimeä ensimmäisen 12 tunnin sisällä. Saadaanko tuplattua tahti? Meneekö 5000 nimeä rikki tämän päivän aikana? Allekirjoita kansalaisaloite ja jaa se kahdelle kaverille!

Kysymys ei enää kuulu, laillistetaanko kannabis.

Kysymys ei enää kuulu, laillistetaanko kannabis. Nyt oikea kysymys on, koska sen teemme ja millä keinoin.

Saksa julkisti vastikään oman suunnitelmansa kannabiksen laillistamiselle. Se on kirvoittanut sekä kritiikkiä että toivoa. Laillistamismalleja on useita, ja niissä on kaikissa omat puolensa.

Millä tavalla sinun mielestäsi kannabiksen laillistaminen tulisi toteuttaa?

Kansalaisaloite kannabiksen laillistamiseksi on ju

Kansalaisaloite kannabiksen laillistamiseksi on julkaistu! Löydät linkin aloitteeseen muun muassa verkkosivuiltamme tai kansalaisaloite.fi-palvelusta.

Allekirjoittaminen vie vain pari minuuttia aikaa, joten kannattaa tehdä se jo tänään. Näytetään päättäjille, ettemme olleet tyytyväisiä edellisen aloitteen käsittelyyn.

Kieltolaki hankaloittaa tieteellistä tutkimusta.

Kieltolaki hankaloittaa tieteellistä tutkimusta. Vuosikymmenten ajan kannabista pidettiin kansainvälisesti “erittäin vaarallisten huumausaineiden” listalla. Kyseisellä listalla olevilla huumausaineilla ei nähdä olevan lääkinnällistä käyttöä. Tämä on aiheuttanut valtavia esteitä tieteelliselle tutkimukselle.

Vajaat pari vuotta sitten YK poisti kannabiksen viimein kaikista ankarimmalta listalta. Tämän myötä sen lääkinnällinen potentiaali tunnustettiin. Kannabis on kuitenkin edelleen toisiksi ankarimman luokituksen alainen, joten tutkimuslupien saaminen ei edelleenkään ole ongelmatonta.

Laillistamalla kannabiksen helpottuu myös sen tutkimus, jolloin saamme ajankohtaisempaa, laadukkaampaa ja parempaa tietoa sen hyödyistä ja haitoista.

Kannabiksen kieltolaki tuhlaa yhteiskunnan resurss

Kannabiksen kieltolaki tuhlaa yhteiskunnan resursseja. Jopa mitättömän pienen kannabismäärän hallussapidosta saatetaan käynnistää rikostutkinta ja oikeudellinen prosessi. Tämä vie resursseja oikeiden, uhrillisten rikosten tutkimisesta ja syytteeseen asettamisesta.

Oikeusprosessit ovat uhreille tuskallisen hitaita, eikä asiaa auta se, jos oikeudessa puidaan jatkuvasti parin kasvin tai pienen kannabismäärän hallussapitoa. Vapautetaan resursseja tärkeämpiin asioihin, laillistetaan kannabis.

Kannabiksen laillisen sääntelyn yksi tärkeimmis

Kannabiksen laillisen sääntelyn yksi tärkeimmistä kulmakivistä olisi ikärajavalvonta. Nykyisillä pimeillä markkinoilla sitä ei ole juuri lainkaan. Nuorten itsensä kertoman mukaan on alaikäisen nykyään jopa helpompi hankkia kannabista kuin alkoholia.

Laillistamalla voisimme asettaa tieteelliseen tutkimukseen perustuvan ikärajan ja vaikeuttaa kannabiksen joutumista alaikäisten käsiin.

Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden henk

Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityiselämään. Kieltolaki rikkoo näitä perustuslaillisia oikeuksia.

Esimerkiksi Georgiassa, Italiassa ja Meksikossa kieltolain on jo todettu olevan perustuslain vastainen, minkä seurauksena kannabiksen käytöstä ei voida enää asettaa oikeudessa syytteeseen.

Suomen huumausainelainsäädäntö on pitkälti peräisin 60-luvulta, jolloin nykyisen kaltaista harkintaa sen perustuslaillisuudesta ei vielä tehty. Olisi korkea aika, että käytön rangaistavuutta harkittaisiin myös perustuslain näkökulmasta.

Hamppu on oivallinen raaka-aine paperiteollisuudel

Hamppu on oivallinen raaka-aine paperiteollisuudelle. Hamppu tuottaa viljelyalaan nähden moninkertaisesti paperia puuselluun verrattuna. Näin paperiteollisuus tarvitsisi vähemmän viljelypinta-alaa, jolloin metsien hakkuita voitaisiin vähentää ja tilaa jäisi enemmän luonnonvaraiselle, lajistoltaan monipuoliselle ikimetsälle.

Hamppupaperin valkaisuun ei puusellun tapaan tarvita myöskään myrkyllisiä yhdisteitä kuten klooria, vaan valkaisu onnistuu turvallisemmin vetyperoksidilla. Tämä vähentää ympäristön kemikaalikuormitusta ja suo meille kaikille terveemmän elinympäristön.

Kieltolaki jarruttaa myös hampun teollista viljelyä ja hyödyntämistä. Laillistamalla kannabiksen voimme purkaa teolliseen hamppuun kohdistuvaa stigmaa ja keskittyä edistämään hampun hyötykäyttöä teollisuudessa nykyistä laajemmin.

Ottamalla kannabis laillisen sääntelyn piiriin v

Ottamalla kannabis laillisen sääntelyn piiriin voidaan nykyistä tehokkaammin ehkäistä päihdehaittoja. Samalla kitketään kannabiksen ympäriltä rikollisuutta ja saadaan valtion kirstuun verotuloja.

Jakamalla tämän postauksen voit osoittaa kannattavasi kannabiksen laillistamista!

Load More Follow on Instagram

Facebook Instagram Discord

©2022 Kannabislailliseksi.fi

Meistä/
Ota yhteyttä/

Powered by Bravada & WordPress.