Hamppu eli Cannabis sativa on hamppukasveihin kuuluva kasvilaji. Se on yksi ihmiskunnan vanhimpia viljelykasveja, jolla on lukuisia eri käyttökohteita.
Hamppu jakautuu useisiin eri alalajeihin, joista merkittävimpiä ovat intianhamppu (C. sativa subsp. Indica) ja sen afganistanilainen variantti (C. sativa subsp. indica var. afghanica), eurooppalainen kuituhamppu (C. sativa var. sativa) sekä siperianhamppu (C. sativa var. spontanea). Hamppu on kaksikotinen kasvi, eli emi- ja hedekukinnot ilmenevät yleensä erillisissä naaras- ja koirasyksilöissä, joskin myös kaksineuvoisia yksilöitä on olemassa.
Usein kuulee sanottavan, että päihdyttävä hamppu ja teollisuudessa käytettävä hamppu olisivat eri lajeja. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, vaan kyseessä on yksi ja sama kasvilaji. Hamppukasvien heimoon (Cannabaceae) kuuluu silti muitakin kasvilajeja, kuten humalat, keltikset ja nokipuut.
Hamppukasvit tuottavat erilaisia kannabinoideja. Näistä tärkeimmät ovat tetrahydrokannabinoli (THC) sekä kannabidioli (CBD). Näiden lisäksi kasvit tuottavat myös toissijaisia kannabinoideja ja erilaisia tuoksuvia yhdisteitä, terpeenejä. Kannabinoideja on eniten emi- eli naaraskasvin kukinnoissa eli kannabiksessa.
Kannabiksen lisäksi hampusta saadaan muun muassa öljyä, kuitua ja siemeniä. Hampusta voidaan valmistaa muun muassa köysiä, kankaita, paperia, biopolttoaineita, ruokaa ja ravintolisiä, rakennusmateriaaleja, komposiitteja ja biohajoavaa muovia. Hampusta voidaan valmistaa myös lääkkeitä erilaisiin sairauksiin ja vaivoihin.